Historian havinaa

Ensiksi uskokaa tai älkää olen tänään menossa ostamaan itselleni villatakki lankoja. Sopiva malli olikin sitten uusimmasta Novitasta malli nro 26 ja langaksi siis Tenneeseä. Mietin ja mietin että raaskiiko sijoittaa niin paljon, että saan mieluisan langan ja mieluisan mallin ja päätin sitten että raaskin. En ole viimeisen kahden vuoden aikana neulonut itselleni mitään pipoa suurempaa, joten ehkä nyt on korkea aika palkita itsensä.

Sitten seuraavassa kuvia lapsuudestani ja neuleistani.



Tässä kuvassa olen kummitätini sylissä. Jalassani punaiset, ihanat tossut, jotka ovat valitettavasti kadonneet. Ne on neulonut eräs perhetuttavamme ja minusta ne ovat malliltaan kovin kivat, mistäköhän löytäisin ohjeen noihin??? Tuo vaaleansininen liivihame on vielä tallessa muuten jossakin.



Tässä kuvassa köllöttelen vaunuissa jonkun virkkaama peitto lämmittämässä minua. En tiedä kuka sen on tehnyt, mutta valitettavasti peittokin on johonkin hävinnyt.



Tässä kuvassa minulla on ylläni toisen kummitätini minulle neuloma mekko päällä. Valitettavasti en vain en löytänyt parempaa kuvaa mekosta. Tuo mekko on tallessa muiden aarteitteni joukossa. Minusta tuo mekko on kaunis ja vielä ajattoman värinenkin, sitä säästän siltä varalta että joskus minullakin olisi pikkuinen tyttö. Pientä korjausta mekko kyllä vaatii ennen seuraavaa käyttäjää.



Ja tässä vielä kuva äitini minulle tekemästä Munsalan-puvusta. En tästäkään löytänyt parempaa kuvaa Samanlaisen hän teki myös siskolleni ja toinen sisko sai vähän erilaisen puvun. Kuulemani mukaan näissä puvuissa ei ole juurikaan ompelukonetta käytetty tai siis ei ole käytetty lainkaan. Essuja meillä oli aina kaksi, koska minä varsinkin onnistuin sotkemaan vaatteeni ja Tuossa hameessa minulla on henkselit, koska eihän se muuten pysynyt ylhäällä. Tämäkin odottaa pääsyänsä uudelleen käyttöön.

Että on minullekin joskus jotain tehty. Lisäksi jossain menossa on äitini neulomat vihreä-oranssit potkuhousut ja takki, jotka pitäisi pelastaa pikaisesti. yhdet ruskeat, varmaan täysvillaiset potkarit ovat kanssa varastossa tarttis niistä ottaa kuvat. Äidinäiti ja isänäiti olivat molemmat kovia neulomaan villasukkia ja pitivät lapsenlapsien jalat lämpöisinä, vieläkin on käytössä varsinkin äidinäidin neulomia sukkia, jotka ovat vain ihan vähän pohjastaan kuluneet.

Mutta nyt niitä lankoja hakemaan =)