Sunnuntaina toimme Pikin kotiin ja lähinnä tuo on nukkunut, eikä ole paljoa muuta jaksanut tehdä. No ehkä tuo siitä piristyy pikkuhiljaa taas rasittavuuksiin asti, joten me nautimme tämän hetkisestä rauhallisuudesta ja kissan hellyydenkipeydestä.
No sitten neulomisrintamalta, edistystä on tapahtunut:
Tilkkupeitto on sinänsä kasattu, mutta mietin vain, että tuleeko siitä liian iso, jos tilkkuja onkin 30 tuon alkuperäisen 20 sijaan. Jos neuloisin itse vielä yhden tilkun niin saisin nuo ns. ylimääräiset tilkutkin pois, eikä tarttis enää uusia tilkkuja keräillä.
Aikamoinen kasaaminen tuossa peitossa vain on, tilkut kun eivät läheskään kaikki olleet samankokoisia, saa nähdä saaanko peiton asettumaan aloilleen. Taidanpa vain sitten vielä virkata siihen sen reunan, varmaan siistii tuota peiton ulkonäköä hieman.
Avokin paita odottaa kasausta, oli muutaman päivän pingottautumassa ja langat on päätelty, mutta kun pitäis vaan kasata se ja sitten neuloa kaulus. Kyllä se pian valmistuu.
Veljenpojan paita Nalle Colorista on sitä vaille valmis, että kauluksesta puuttuu n. 5 cm ja sitten kainalosaumojen ompelua sekä hieman pingotusta.
Tiedättekö, kun ihan alkoi ahdistamaan, kun ei kohta ole yhtään keskeneräistä työtä, kun kummipojan haalaristakaan ei puutu enää kuin hiha. Ai niin ne kynsikkäät, niistä ei saa muistuttaa, ne odottavat todellista inspiraatiota. Mutta ahdistaa silti, ei ole tiedossa että mikään työ valmistuisi pitkään aikaan, kunhan nuo tämän hetkiset saan valmiiksi.
Tällaista tällä kertaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti