maanantaina, marraskuuta 29, 2004

Pyh, pyh ja pyh

Viime aikoina en ole saanut juurikaan mitään valmiiksi...
No sen kummitädin sukan sain valmiiksi ja kun veljenpojan (6-v) sukkaan sitä vertasin niin ne oli saman mittaiset. No jalkaterän leveydessä on tietty eroja, mutta taitaa taas mennä purkuhommiksi, mutta senhän mä jo osaan. Sitä kummipojan liiviäkään en saanut tehtyä valmiiksi. Viikonloppu saisi olla parisen päivää pitempi niin kerkiäisi välillä neulomaankin... Mutta oli muuten ilo nähdä eilen veljentytön (melkein 4 kk) päällä minun neulomani neulepuku ja se oli vieläpä ihan sopiva vieläkin. Siinä saa jo paljon kiitosta kun näkee neulomuksiaan käytössä... =)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mikä se tsemppaakin tekemään enemmän, tietenkin se että neuleet ja ompelukset näkee käytössä :) Aijai että tekii mieli tehdä pienen pieniä vaatteita taas, harmi vaan ettei ole sopivaa "uhria" tiedossa"? Pienten vaatteiden ompelukin on kivempaa kuin isojen, voi tehdä "hullumpia ja hauskempia" kuin aikuisille... Pitääkin siirtyä tästä suunnittelemaan lankojen tuhoamisen lisäksi myös kangaskasojen tuhoamista :) Neulomisiin! Lape.

Anonyymi kirjoitti...

No voi käydä näinkin, sain veljeni pipon pienennettyä vloppuna, no veli kokeili ja nyt se on hukassa :( On siinä mies... Lape.

MysteryKnitter kirjoitti...

Hei!
Ajattelin piipahtaa pikavisiitillä...ihan vaan katsomassa muidenkin blogeja. Joten nyt sitten eksyin tänne.

Hienoa että neuleille on käyttöä, ja että neulepuku sopi. Minusta ainakin kaunein kiitos, minkä neuloja voi saada on se, että valmista tuotetta käytetään. Minulle on iskenyt joku ihmeen pakko-opetella-tekemään-villapusero - mania. Mutta eiköhän se tästä...Katsotaan nyt miten tuon työn alla juuri olevan puseron kanssa käy.