tiistaina, tammikuuta 03, 2006

Taasko se tapahtui

Kummipojan paita edistyy mukavasti. toinen hiha on edennyt yli puolivälin ja taka-ja etukappaleet ovat valmiit. Enää puuttuu toinen hiha ja viimeistelyt. Olen kurssilla jossa saa neuloa ja sen takia paita onkin edennyt hyvin, kotona en sitten olekaan jaksanut neuloa. Pitäisköhän pitää neulomistauko, minustakin alkaa tuntua siltä, että tämä on enemmän suorittamista kuin harrastamista. Menee pian into koko hommaan ja se ei ole kivaa. Tuon paidan jälkeen ei oliskaan yhtään keskeneräistä työtä, milloinkohan on viimeks ollut tällainen tilanne, varmaan joskus 10 vuotta sitten, ehkä???

Niin joo, sitä ollaan taas vuotta vanhempia, lähempänä 3-kymppistä kuin 2-kymppistä. Mihin nämä tunnit, päivät ja vuodet hurahtavat??? Oisko jossain joku hidastusnappi, josta sais vähän ajankulua hidastettua, ei meinaa pysyä mukana vauhdissa... =)

8 kommenttia:

laurar kirjoitti...

Öö, jos nyt oikein rivien välistä luin, niin onnea!

Kun neuloo paljon lahjaksi ja koko ajan on tiedossa joku deadline, niin hommasta tulee helposti pakkopullaa. Koitan muistuttaa sitä aina itsellenikin; lahjat voi hankkia vaihteeksi kaupastakin ja neuloa vaihteeksi jotain itselleenkin. Siinä on ainakin yks aika hyvä lääke neulomisplääh-oloon :)

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea!

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut! Tule perässä vaan, kiinni et saa:)

derea kirjoitti...

Paljon onnea :)

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Onnea! Ja se ajankulku vaan kiihtyy, mitä vanhemmaksi tulee. Kuukausi tuntuu nykyään samanpituiselta kuin viikko joskus nuorena...

Anonyymi kirjoitti...

Onnea!

Siniset Silmukat kirjoitti...

Onneksi Olkoon Riikka! Pieni tauko voisi tehdä hyvää neulomisplääh- oloon. :D

Anonyymi kirjoitti...

Onnea! =)